Luettelon tekeminen lukutaidon tehtävänä

Lue Kielikellon linkistä, miten laadit symmetrisen luettelon. Yo-kokeen lukutaidon osatehtävänä voi olla luettelon laatiminen.
luettelo

Yo-kokeet: tutustu ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiin

"Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot ja kirjoitustaidon kokeessa kirjallisen ilmaisun ja tekstin rakentamisen taidot. Molemmissa kokeissa aineistoilla on vahva asema, joten lukeminen ja kirjoittaminen liittyvät niissä toisiinsa.

Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat.

Äidinkielen kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelaalla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen kokeen koetilaisuuteen tai ei jätä molemmissa koetilaisuuksissa koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen. Hyväksytyn äidinkielen kokeen saa uusia yhden kerran.

Molemmissa kokeissa

"Kokeen aineistoina hyödynnetään monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten

ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi voidaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti käyttää myös erilaisia
audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, videoita, animaatioita tai katkelmia televisio-ohjelmista,elokuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radiohaastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä tai -sivustosta."


Lukutaidon koe

"Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita,

arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista.

Tehtävät liittyvät esimerkiksi aineistona olevien tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun,

tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Lukutaidon koe on kuuden
tunnin mittainen.

Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään.

Asia- ja mediateksteihin keskittyvän osan I tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, pohtimaan niiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. Osassa I korostuu erittelevä ja kriittinen lukutaito.

Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän osan II tehtävänannot voivat esimerkiksi

ohjata erittelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. Osassa II korostuu tekstien tulkinnan taito.

Yksittäinen tehtävänanto voi olla yksi- tai kaksiosainen. Yksiosainen tehtävä edellyttää yhtenäisen

pidemmän tekstin tuottamista ja kaksiosainen kahden lyhyemmän tekstin tuottamista. Vastausten
suositeltavat pituudet ilmoitetaan tehtävänannon yhteydessä. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri,joka ilmoittaa käytetyt merkit. Vastaustilaa ei kuitenkaan ole rajattu tiettyyn merkkimäärään.

Lukutaidon kokeessa vastaustekstiä ei otsikoida. Aineistoon viitataan, mutta aineistoa ja sen sisältöä

ei tarvitse esitellä erikseen.

Arviointi
Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä.

Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat

• kokonaiskuva lukutaidosta

• vastauksen sisältöainekset

• vastauksen esitystapa.

Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevia kriteereitä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset kuvaukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden.

Lukutaidon kokeessa kukin tehtävä arvioidaan erikseen. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0

pistettä. Ylin pistemäärä on yksiosaisissa tehtävissä 30 pistettä ja kaksiosaisissa tehtävissä 18 tai 12

pistettä. Näin kaksiosaisenkin tehtävän kokonaispistemäärä on 30 pistettä."

Kirjoitustaidon koe

"Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla. Kirjoitustaidon koe on kuuden tunnin mittainen.

Kokeessa on tietty, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin  ( *ks. osion lopusta) liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Kokelas valitsee aiheista yhden, täsmentää tai rajaa näkökulmansa ja kirjoittaa tekstin teemaan liittyviä aineistoja hyödyntäen. Teksti otsikoidaan valitun näkökulman mukaisesti.

Kokeessa annetaan 6–8 teemaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Kokelas valitsee niistä aiheeseensa ja näkökulmaansa sopivat aineistot. Kokelaan on käytettävä vähintään kahta aineistoa omassa tekstissään.

Tekstin sopiva pituus on noin 6 000 merkkiä ilman sanavälejä laskettuna. Tämä merkkimäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vastaustilaa ei rajoiteta.

Arviointi

Kirjoitustaidon kokeen ylin pistemäärä on 60 pistettä ja alin 0 pistettä. Arvioinnissa käytetään 0:aan

ja 5:een päättyviä pistelukuja: 0 – 5 – 10 – 15 – 20 – 25 – 30 – 35 – 40 – 45 – 50 – 55 – 60.

Kirjoitustaidon kokeen arviointikohteet ovat

• kokonaiskuva kirjoitustaidosta

• näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat

• aineistojen käyttö

• tekstin rakenne

• kieli ja tyyli."

* yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat opetussuunnitelman mukaan

·       aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

·       hyvinvointi ja turvallisuus

·       kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

·       kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

·       monilukutaito ja mediat

·       teknologia ja yhteiskunta.

Teosehdotuksia

http://www.lonnrot.net/etext.html on palvelu, josta löydät klassikkokirjailijoiden teoksia

Rikos ja sen rangaistus

F. Dostojevski, Rikos ja rangaistus  (koululla)

A. Camus, Sivullinen (koululla)

A. Burgess, Kellopeli appelsiini

D. Tartt, Jumalat juhlivat öisin (koululla)

Rakkaus

W. Shakespeare, Othello (1500-luku)

E. Brontë, Humiseva harju (1800-luku) (koululla)

A. Dumas, Kamelianainen (1800-luku)

M. Ondaatje, Englantilainen potilas

Matkalla

D. Defoe, Robinson Crusoe (1700-luku)

J. Kerouac, Matkalla (1900-luku)

Rosa Liksom, Hytti nro 6

P. Süskind, Parfyymi

M. Twain, Huckleberry Finnin seikkailut

Naiskohtaloita
Charlotte Brontë, Kotiopettajattaren romaani (1800-luku)
H. Ibsen, Nukkekoti (1800-luku näytelmä)
A, Tsehov, Kolme sisarta (19101, näytelmä)

A.Prevost, Manon Lescaut (1700-luku)

J. Austen, Kasvattitytön tarina (1800-luku)

G. Flaubert, Rouva Bovary (1800-luku)

L. Tolstoi, Anna Karenina (1800-luku) (koululla)

E. Zola, Nana (1800-luku)

S. De Beauvoir, Murtunut nainen

W. Styron, Sofien valinta

A, Walker, Häivähdys purppuraa (koululla 10)

Vigdis Grimsdottir, Z - rakkaustarina
V. Woolf, Mrs. Dalloway
T. Pakkala, Elsa (1894)
L. Onerva, Mirdja (1908)
J. Linnankoski, Laulu tulipunaisesta kukasta (1905)
A. Kallas, Sudenmorsian (1928)
F. E. Sillanpää , Nuorena nukkunut (1931)
H. Wuolijoki, Niskavuoren naiset (näytelmä 936)
H. Wuolijoki, Juurakon Hulda (näytelmä 1937)

yhteiskuntakritiikkiä

J. Steinbeck, Vihan hedelmät

K. Vonnegut, teurastamo 5
B. Brecht, Setsuanin hyvä ihminen (näytelmä)
M. Canth, Papin perhe (1891 näytelmä)
I. Kianto, Punainen viiva (1909)
J. Lehtonen, Putkinotko (1919-1920)
F. E. Sillanpää, Hurskas kurjuus (1919)
H. salama, Juhannustanssit (1964)

Tapainkuvauksia, suku- ja perhetarinoita

J. Austen, Emma (1800-luku)

T. Capote, Kesän taittuessa

C. Brontë, Kotiopettajattaren romaani

F. Scott Fitzgerald, Kultahattu

J. Galsworthy,  Forsytein taru

J. Irving, Garpin maailma (koululla)

J. Steinbeck, Eedenistä itään

E. Waugh, Mennyt maailma

Yates, Revolutionary road (1961)

Kazuo Ishiguro, Pitkän päivän ilta (1989)
M. Waltari, Suuri illusioni 
V. Linna, Täällä Pohjantähden alla -trilogian jokin osa
T. K. Mukka, Maa on syntinen laulu (1964)
H. Turunen, Simpauttaja (1973)
O. Autio, Pesärikko -trilogia (1980-1985 osat: Viistotaival, Kotipesä, Merkki päällä)
M. Tikkanen, Vuosisadan rakkaustarina (1978)

Nuoria miehiä

J.W. von Goethe, Nuoren Wertherin kärsimykset (1700-luku)

O. Wilde, Dorian Grayn muotokuva (1800-luku) (koululla useita)

J.D. Salinger, Sieppari ruispellossa (koululla useita)
J. Linnankoski, Laulu tulipunaisesta kukasta (1905)
P. Rintala, Pojat

Äi 5 Teksti ja konteksti

Äi 5 Teksti ja konteksti on pakollinen kurssi.

TAVOITTEENA kurssilla on, että

- opit tarkastelemaan tekstejä niiden eri konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin

- opit erittelemään tekstien tyylipiirteitä

- kehität ja laajennat omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojasi

- tunnet suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaat sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa

SISÄLLÖT - tekstien tarkastelu kontekstien ja tyylin kannalta: ihmiskuva, maailmankuva, arvo- ja aatemaailma, aikakausi, tyylisuunta, tyylipiirteet - suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia - lukutaidon tehtäviä - essee - kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta

ARVIOINTI

- kotitehtävät ja kirjalliset lukutaidon tehtävät, tuntityöskentely, kirjoitelmat, puhetehtävät, klassikkoteos

- kurssikoe: kirjoitustaidon koe (essee)

-pelkkä kurssikoe ei ratkaise kurssiarvosanaa

-aiheettomat ja runsaat poissaolot alentavat arvosanaa

-jos kurssiarvosanaksi tulee K, kurssi on täydennettävä ja saatava suoritettua seuraavan jakson koeviikon alkuun mennessä