Tyyli on vaikutelma, joka syntyy tekstissä käytetyistä ilmaisutavoista. Se on tekijälle tai aikakaudelle tyypillinen ilmaisutapa, jota leimaavat tietyt toistuvat rakenteen ja kielen ominaispiirteet.
Sävy on tekijän äänen väri, suhtautumistapa, asennoitumistapa: miten tekijä suhtautuu vastaanottajaan, asiaan, itseensä.
Tyyliä (ja kieltä) tutkitaan koko tekstin tasolla, virketasolla, lauseketasolla, sanatasolla, äännetasolla.
Katso Särmä-oppikirjan ohjeet s. 384-393, erityisesti 393. Sivun 393 ohjeet ovat täydennettynä alla.
Sävy on tekijän äänen väri, suhtautumistapa, asennoitumistapa: miten tekijä suhtautuu vastaanottajaan, asiaan, itseensä.
Tyyliä (ja kieltä) tutkitaan koko tekstin tasolla, virketasolla, lauseketasolla, sanatasolla, äännetasolla.
Katso Särmä-oppikirjan ohjeet s. 384-393, erityisesti 393. Sivun 393 ohjeet ovat täydennettynä alla.
Aseta aluksi teksti yhteyteensä:
Kuka on tekijä, mikä on tekstilaji, mikä on aihe, mikä on tavoite, mikä on kohderyhmä?
Mikä on julkaisuaika ja -paikka, keitä tilanteessa on mukana?
Luonnehdi tyyliä/kieltä yleisesti
Onko kieli normaalia vai kohosteista?
Mitä kielimuotoa käytetään? Onko kieli yleiskieltä vai puhekieltä?
Kuvaillaanko, kerrotaanko, kehotetaanko, eritelläänkö, pohditaanko, otetaanko kantaa?
Mikä on kirjoittajan/puhujan/kertojan rooli? Tuoko hän itsensä näkyviin vai pysytteleekö taustalla, tuleeko lähelle vastaanottajaa?(subjektiivinen vai objektiivinen)
Tutki tyyliä tarkemmin eri tasoilla
Koko tekstin taso, rakenne, rytmi :
Mistä osista teksti koostuu? Huomioi myös asettelu ja ulkoasu. Miten rytmi vaihtelee: Onko ilmaisu tiivistä vai polveilevaa? Miten tekstityypit/kerrontamuodot vaikuttavat: pysähteleekö teksti vai eteneekö nopeasti? Toistetaanko jotain? Miten tauotetaan ja käytetään välimerkkejä?
Mikä vaikutus osilla on kokonaisuuteen?
Virketaso ja lauseketaso:
Millaisia virkkeet ja lauseet ovat? Pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, vajaat virkkeeet, lausetyypit, sanajärjestys
Sanataso, sanavalinnat:
Mitkä sanat kiinnittävät huomiota?
Mihin aihepiireihin sanat liittyvät?
Mitä sanluokkia käytetään? Millaisia verbimuotoja käytetään?
Ovatko sanat abstraktisia vai konkreettisia, tuoreita vai kuluneita, kotoisia vai vierasperäisiä?
Mitä kielikuvia käytetään?
Onko toistoa, synonyymeja?
Miten otetaan kantaa? Mitä retorisia keinoja hyödynnetään? (esim. tunnevärittyneet ilmaisut, kärjistäminen)
Millainen on tekstin sävy? (vakava, humoristinen, ironinen jne.)
Äännetaso:
Miten hyödynnetään esimerkiksi sointisuuden keinoja?
Kun teet tyylistä havaintoja ja päätelmiä, ryhmittele ne ja todenna esimerkeillä. Tuo esille, miksi tyylivalinnat on tehty ja mikä vaikutus niillä on. Toimivatko tyylivallinnat halutulla tavalla, palvelevatko ne tarkoitustaan, tekijän tavoitetta? Ovatko tyylivalinnat tyypillisiä kyseisessä tilanteessa, foorumissa, kyseiselle tekstilajille?
Voit käyttää tyylin kuvailussa esimerkiksi seuraavia luonnehdintoja:
Tyyli voi olla
odotuksenmukaista – yllättävää, kohosteista
tunteikasta -asiallista
tuoretta - kulunutta
arkista - juhlavaa
muodollista - epämuodollista
leikillistä, humoristista - vakavaa
subjektiivista - objektiivista
runsas, polveileva - niukka, lakoninen
runsas, polveileva - niukka, lakoninen
tekstilajisidonnaista - sitä rikkovaa
Realistinen = arkitodellisuuden tarkkaa kuvausta
Romanttinen tai estetisoiva = tunteita, esteettisiä elämyksiä, sisäistä todellisuutta korostava
Naturalistinen= rumaan ja vastenmieliseen huomion kohdistava, äärirealistinen
Dekoratiivinen= koristeellinen, maalaileva
Pohdiskeleva, poleeminen, juhlallinen, parodinen, humoristinen, ironinen, sarkastinen
Arkinen, epämuodollinen: lyhyet lauseet, yksinkertaiset rakenteet, arkinen sanasto, puhekieltä, konkreettisia sanoja, sävy voi vaihdella, olettaa lukijan läheiseksi, tuo itsensä esille, ystävien ja tuttujen kesken
Muodollinen, asiatyyli: pitkät lauseet, virkkeet, laaja sanasto, erikoissanastoakin, abstraktisia sanoja, vakava sävy, ei luo läheistä suhdetta lukijaan, ei tuo itseään esille, ammatti- ja asiantuntijakieltä
Erilaisia tehtävätyyppejä:
Voit joutua tutkimaan tyyliä ja sävyä suhteessa
tavoitteeseen, tarkoitukseen, tilanteeseen, foorumiin, aikakauteen, vastaanottajaan,
aiheeseen, käsittelytapaan, tekstilajiin, kirjoittajaan…
Suhteessa
tavoitteeseen: Mikä on kirjoittajan ja tekstin tavoite? Tiedottaa,
valistaa, vaikuttaa, taivutella, halventaa, pilkata, viihdyttää, huvittaa,
tarjota elämyksiä, luoda taidetta… Missä ja miten tarkoitus näkyy? (tutki
kieltä, ilmaisukeinoja)
Suhteessa
tilanteeseen, tekstilajiin: tilanne ja tekstilaji vaikuttavat sävyn ja
tyylin valintaan, sillä tekstilajeille ja tilanteille ovat kehittyneet omat
sovitut käytänteensä (ns. tyylikonventiot). Yleensä teksti on tyyliltään ja
sävyltään yhtenäinen (pakina on poikkeus). Miten teksti toteuttaa oman
tekstilajinsa tai tilanteen edellyttämiä piirteitä? Mitä ne ovat? Miten
tunnistat jonkin tekstin tietyn tekstilajin edustajaksi?
Suhteessa foorumiin:
Mitä julkaisupaikka edellyttää tyyliltä ja sävyltä? Miten foorumin vaatimukset
näkyvät tyylissä?
Suhteessa
aikakauteen: Miten tekstissä näkyvät aikakauden, tyylisuunnan piirteet?
Suhteessa
vastaanottajaan: Miten vastaanottaja on huomioitu tyyli- ja sävyvalinnoissa?
Kenelle suunnattu tyylin ja sävyn perusteella?
Suhteessa aiheeseen: Miten
kirjoittaja kirjoittaa aiheesta? Mitä tyyli- ja sävyvalintoja on tehnyt? (
Suhteessa
kirjoittajaan (itseensä): Miten kirjoittajan minä näkyy? Onko esillä vai
taustalla jne.?
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.