Aineistoesseen ohjeet (kirjoitustaidon kokeen)

Lue YTL:n ohjeet kirjoitustaidon kokeesta (aineistoesseestä)


"Kirjoitustaidon koe

Kirjoitustaidon kokeessa kirjoittaja laatii useampia tarjottuja aineistoja hyödyntäen omaäänisen tekstin. Viittausten tehtävä on kertoa lukijalle, milloin tekstissä on kyse kirjoittajan omasta äänestä, milloin taas aineistosta peräisin olevasta sisällöstä. Kirjoitustaidon kokeessa aineiston käytön ja siihen viittaamisen lähtökohtana on, ettei lukija tunne aineistoa ennakkoon. Siksi valittuja aineistoja on tarkoituksenmukaista esitellä lukijalle riittävästi ja viitata niihin tarkasti ja selkeästi.   

Kirjoittaja voi käyttää aineiston sisältämiä tietoja ja ajatuksia omassa kirjoituksessaan sekä omin sanoin referoiden että suoraan lainaten. Mikäli kirjoittaja hyödyntää annettujen aineistojen sisältöjä viittaamatta aineistoon mitenkään, on kyseessä plagiaatti. Aineiston plagiointi on kiellettyä ja voi johtaa koesuorituksen hylkäämiseen.

Ensimmäistä kertaa aineistoon viitattaessa siitä annetaan tarkoituksenmukaiset perustiedot. Perustietoihin kuuluvat tyypillisesti tekstin tekijä, otsikko, aihe tai tekstilaji ja julkaisuvuosi. Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänannon lisäksi aineistoluettelo antaa osviittaa viittaamistavasta.

Koska kokeen aineistot voivat olla monimuotoisia, kirjoittaja voi tilanteen ja tekstinsä tarkoituksen mukaan viitata esimerkiksi videossa esiintyvään puhujaan nimeltä tai hänen rooliinsa (haastattelija, haastateltava) avulla. Viittauksissa ei ole tarpeen mainita tarkkoja yksityiskohtia, kuten kirjallisten aineistojen sivunumeroita, kustantajaa ja julkaisupaikkaa, verkkojulkaisun tarkkaa luontipäivämäärää ja verkko-osoitetta tai esimerkiksi mainosvideon koko tuotantoryhmän nimiä. 

Myöhemmin samaan aineistoon voi käsittelytavasta riippuen viitata tiiviimmin esimerkiksi tekijän sukunimellä, tekstin otsikolla tai vain sen lajilla. Tärkeintä on, että kokeessa tuotetun tekstin lukija pystyy vaivatta seuraamaan kirjoittajan keskustelua lähteiden kanssa. 

Esimerkki 1:

Ensimmäinen viittaus "Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli", kirjoittaa Harri Mantila (2003) artikkelissaan “Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca”.

Myöhempi viittaus: Mantila ottaa artikkelissaan esimerkiksi Helsingissä asuvien saamelaisten identiteetin, jota on tutkinut Anna-Riitta Lindgren. Äidinkieli on Mantilan mukaan tunne-elämän ja ajattelun kieli. Hän mainitsee kansalliskielen yhdistävänä tekijänä, joka liittää yksilöt omaan kulttuuriinsa  ̶   ̶  . Mantila tähdentää  ̶   ̶  . Mantilan mukaan kielessä yhdistyvät fyysinen elinympäristö, maasto, historia ja henkinen kulttuuri.



Esimerkki 2:

Ensimmäinen viittaus: Elävän arkiston julkaisu ”Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä” (2011) kertoo jokseenkin surullisia esimerkkejä siitä, kun lapsi jää avuttomana kahden kielen väliin.

Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Näin saattaa Elävän arkiston videon mukaan jatkua vuosikausia ja lopulta lapset häpeävät omaa kielettömyyttään niin, etteivät kehtaa paljastaa sitä edes lähimmille tutuilleen.

Esimerkki 3:

Ensimmäinen viittaus: Artikkeliinsa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” (Ylioppilaslehti 12.5.2011) toimittaja Ann-Mari Huhtanen on haastatellut  ̶   ̶  .

Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Järvinen kertoo lopettaneensa puhumisen vuodeksi muutettuaan Ruotsiin. Artikkelissa todetaan, että kielen merkitys on yllättävän suuri.

Esimerkki 4:

Ensimmäinen viittaus: Ylioppilaslehdessä vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” kerrotaan Anna Järvisen muutosta Ruotsiin.

Myöhempi viittaus: Artikkelin mukaan Järvinen piti taustansa salassa useita vuosia, sillä   ̶   ̶  .

Seitsemän veljestä

http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html

Maakuntalauluja

Kuuntele maakuntalaulut. Valitse kaksi laulua ja vertaile niiden sanoituksia.

Vaasan marssi  (Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntalaulu. San. Zacharias Topelius 1864,suom. Alpo Noponen 1898, säv. Karl Collan)  sanat

Savolaisen laulu  (san.August Ahlqvist 1852, säv. Karl Collan) sanat

Hämäläisen laulu (san. J.H. Erkko)  sanat

Karjalaisten laulu (P.J.Hannikainen 1881 ja 1899) sanat

Nälkämaan laulu  Kainuun maakuntalaulu (san. Ilmari Kianto 1911, säv. Oskar Merikanto) sanat

Tyylisuunnat

Avuksi
tyylisuunnat

Tekstin tyylit

TEKSTIN TYYLIT (Särmä s. 384-393) 

Tyylin valintaan vaikuttavat asiat: 

-aihe 

-tavoite 

-tilanne, aikakausi

-tekstilaji ja siihen liittyvät konventiot 

-kohde ja julkaisupaikka 

-tekijän persoona 

NEUTRAALI TYYLI: tyyli, joka on käyttöyhteydessään tyypillistä ja tavanomaista 

KOHOSTEINEN TYYLI poikkeaa ja erottuu tavallisesta 

ASIATYYLI: sisältö ja selkeys tärkeintä, yleiskielistä 

ARKITYYLI: rentoa ja epämuodollista (sanavalinnat, rönsyilevät virkerakenteet, kirjoittajan näkyvyys, voi olla puhekielistä) 

KONKREETTINEN TYYLI: havaittavat oliot, esineet, paikat, toiminnat, teot 

ABSTRAKTI TYYLI: asiantilat, ominaisuudet, suhteet, joita ei voi havaita (s.390) 

HAVAINNOLLINEN TYYLI: käsitteet määritelty, kuvailua, esimerkkejä, konkreettisen ja abstraktisen vaihtelua, aktiivin käyttöä, kielikuvia (s.390) 

VIRKERAKENTEET VAIKUTTAVAT TYYLIIN:  

-asiatyylissä kokonaisia virkkeitä, joissa on päälause 

-kolumneissa ja novelleissa voi käyttää retorisina keinoina vajaita virkkeitä 

-lauseenvastikkeet tiivistävät ilmaisua; liikakäyttö tekee tyylistä raskaan 

-yksinäiset päälauseet tekevät tyylistä hakkaavan; asioiden suhteet eivät hahmotu 

-sanajärjestys: tuttu asia ensin, uusi sitten 

-toisto on tehokeino tunteisiin vetoavissa ja vaikuttamaan pyrkivissä teksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä 

-toisto voi olla häiritsevää, tarpeetonta 

-rytmi: tekstin osien vaihtelua tai samankaltaisuutta (s. 392) 


Ohjeita tyylin analysoimiseen oppikirjassa s. 393