Modernismi

MODERNISMI
1900-luvun alkupuoli

taustatekijöitä

-suuret sodat
 -teollistuminen, automatisoituminen, kaupungistuminen, joukkoviestinnän kasvu
- tieteiden ja teknologian kehitys (käsitys luonnosta suhteiden verkostona, suhteellisuusteoria, psykoanalyysi ja muuttunut käsitys ihmisen minuudesta)
-  vanha (turvallinen) maailmankuva särkyi, oli reagoitava koko ajan muuttuvaan,
ahdistavaankin maailmaan,  vanhoja arvoja ja instituutioita kyseenalaistettiin - syntyi uusi suhde olemassaoloon

TAITEET ja niiden mukana kirjallisuus reagoivat: oltiin murroskohdassa, haluttiin katkos menneeseen; kirjallisuus halusi irti perinteen ja entistenauktoriteettien määräysvallasta, kokeiltiin uutta.
-Kirjailijat pohtivat, mitä ihminen oikeastaan voi tietää maailmasta, onko yleispätevää totuutta olemassa, kaikki kokevat maailman eri tavoin.
-Kirjailijat kokivat, että oli löydettävä uusi, moderni ilmaisutapa, uusi kieli kuvaamaan muuttunutta maailmaa. Koska jokaisella yksilöllä oli oma todellisuutensa (myös kirjailijoilla), kirjallisuus pirstoutui: jokaisella oli oma tapansa kuvata maailmaa ja todellisuutta. 
-Kirjallisuus sai vaikutteita kuvataiteista, erityisesti kubismista  (jossa kohdetta tarkastellaan yhtä aikaa  eri näkökulmista) ja primitiivisestä taiteesta.
(Muistettava kuitenkin, että modernismin aikana on koko ajan kirjoitettu myös perinteistä todellisuushakuista kirjallisuutta.)

Modernismin (syntyneiden uusien ilmaisutapojen ja "kielien") ominaispiirteitä
proosassa
- juoni ei ole tärkeä vaan hajoaa
-teokset koostuvat löyhästi yhteen liittyvistä tapahtumista ja katkelmista
-ei kerrota perinteistä tarinaa, vaan valotetaan ihmisen sisintä tai luodaan monipuolinen kuva jostakin miljööstä
-muuttunut aikakäsitys näkyy teosten rakenteessa (Aika on kerroksista, läsnä ovat yhtä aikaa mennyt, nykyhetki ja tuleva; ne myös sekoitetaan. Historiallisen, objektiivisen tuntuisen, lineaarisesti etenevän ajan vastakohtana on ns. subjektiivineneli elämyksellinen aika, johon kirjailija saa kosketuksen sukeltamalla henkilönsä minuuteen.)
-suositaan kerronnan vaihtuvia näkökulmia ja kerrontamuodoista vapaasti ajelehtivaa tajunnanvirtaa
-metafiktiiviset ainekset nostetaan näkyviin (kertoja kertoo tekevänsä fiktiota, ei haluta luoda todellisuusilluusiota)
lyriikassa
-muodostui  monia "koulukuntia", ismejä, jotka painottivat kukin  itselleen tärkeänä pitämäänsä asiaa (ekspressionismi, futurismi, dadaismi, surrealismi, imagismi)
-rikottiin tietoisesti kielen perinteisiä sääntöjä, kokeiltiin, leikiteltiinkin
-runon ei tarvinnut olla loogisesti yhtenäinen
-runon kieli oli yksityistä
-korostettiin muotoa ja merkitystä
-suosittiin vapaata mittaa, mutta rytmi oli kuitenkin tärkeä
-kuvallisuus oli tärkeää ( ihmisen sisäinen kokemus kielikuviksi; simultaaniset = samanaikaiset kuvat)
-aihepiirit laajenivat: arkinen elämä ja tabuina pidetyt asiat

Ekspressionismissa erityisesti taiteilijan sisäisen maailman symbolinen esittäminen oli
tärkeää (aistimusvoimaisia kuvia, katkonaisia lauseita, "maailmanparantamista").
Futurismissa ihannoitiin  modernia maailmaa: koneita, autoja, voimaa, vauhtia, sotaa. Käytettiin yllättäviä kielikuvia, erikoista typografiaa (runon ulkoasu), rikottuja lauserakenteita, välimerkittömyyttä.
Dadaismi kyseenalaisti järjen, korosti epäloogisuutta, tarkoituksettomuutta, sattumaa; käytti mielivaltaisia sanoja ja sanaleikkejä sekä rytmisiä äänneyhdistelmiä.
Surrealismi korosti piilotajuntaa (alitajunnan ja unimaailman merkitystä). Kielikuvissa yhdistyivät mahdollisimman erilaiset ainekset; otettiin mukaan eri aistien havaintoja, unia ja houreita.
Imagismi vaati täsmällistä ilmaisua ja puhtaita kuvia (ei liikaa symboleita). Vapaa rytmi ja musiikillisuus olivat tärkeitä.

TEHTÄVÄT: Lue oppikirjasta modernismiin liittyvä alue 146-157 ja 190-197, 198-205.   

Symbolismi

SYMBOLISMI

-syntyi 1800-luvun loppupuolella Ranskassa ja Belgiassa

-S.Freud ja F. Nietzsche vaikuttivat opeillaan

-vastusti realismia ja naturalismia, vaikutti merkittävästi modernismin syntyyn

-kiinnostus teosofiaan, mystiikkaan, spiritismiin, okkultismiin

-taidetta taiteen vuoksi, kauneuden tavoittaminen

-taiteilija on yksilö

- yhteiskuntapakoista

-vaikutti runoudessa ja muissa taiteessa symbolein, jotka viestivät jotain kaikille yhteistä ja pyhää, uusia symboleita

-suosi vapaata mittaa ja kielen musiikillisia piirteitä, kielestä tuli itseisarvo

-aiheina sielunelämä, piilotajunta, unet, legendat, myytit, äärikokemukset

-C.Baudelaire, Pahan kukkia

-S. Mallarmé

-P.Verlaine

-A. Rimbaud

-A. Gidé

-J. Conrad, Pimeyden sydän

-W.B. Yeats

-M. Maeterlinck

-O. Wilde, Dorian Grayn muotokuva

Impressionismi

IMPRESSIONISMI

-syntyi Ranskassa taiteilijoiden keskuudessa 1870-luvulla, kesti 1900-luvun alkupuolelle

-sai nimensä, kun eräs kriitikko nimitti Claude Monet´n maalausta Impressio (1873) impressionistin tekemäksi

-suuntaus levisi myös kirjallisuuteen ja musiikkiin

-kirjallisuudessa suuntaus vastusti pikkutarkkaa todellisuuskuvausta, realismia ja naturalismia, tarkka sommittelu turhaa

-yrittää tavoittaa hetken vaikutelman, kuvaa sisäistä tapahtumaa: keveä aistikkuus

-korostaa yksilön kokemusta, tunnelmia, mielenliikkeitä

-väriadjektiivit, kuulemista ja näkemistä ilmaisevat verbit

-susosii susbstantiiveja ja nomineja, verbejä katoaa

-looginen lauserakenne hajoaa, ei kiinteää juonellista kokonaisuutta

-suosikkilaji proosa: romaani ja tunnelmanovellit

-V. Woolf, Majakka, Mrs. Dalloway (jo modernistikin)

-K.Mansfield, novellit

-A. Tsehov, novellit

-A. France

-T. Mann, Buddenbrookit, Tohtori Faustus

-H. Hesse, Arosusi, Lasihelmipeli

K. Hamsun

Toinen lukutaidon tehtävä: mieskuvat

Vertaile kolmea eri aikakautta edustavan kolmen kaunokirjallisen tekstin mieskuvaa: Molière, Don Juan -näytelmän katkelmat (1665, klassismi. Kurssivihko s. 44-45), Daniel Defoe, Robinson Crusoe -romaanin katkelma (1719, valistus. Kurssivihko 47), Jane Austen, Ylpeys ja ennakkoluulo -romaanin katkelma (1813, romantiikka. Kurssivihko 51-52), Edgar Allan Poe, Annabel Lee (1849, romantiikka. Kurssivihko s. 53), Aleksis Kivi, Metsämiehen laulu (1866, romantiikka-realismi. Kurssivihko s. 60), Henrik Ibsen, Nukkekoti-näytelmän katkelma (1878, realismi. Kurssivihko 63), Minna Canth, Työmiehen vaimo -näytelmän katkelma (1885, realismi. Kurssivihko s. 65), Eino Leino, Tumma (1903, uusromantiikka, symbolismi. Kurssivihko s.68) jaa tehtävä opettajalle viimeistään 25.3.
Huom! Tekstien pitää olla kolmelta eri aikakaudelta, et siis voi valita kahta saman aikakauden tekstiä.

Pohjusta ensin tehtävä. Käy valitsemasi tekstit yksi kerrallaan läpi ja tee muistiinpanot: mikä aika ja tilanne on kyseessä, keitä siihen kuuluu, mitä miehestä/miehistä saadaan tietää (ihmissuhteet, käytös, arvot, asenteet)? Tee päätelmät mieskuvasta ja todenna selostamalla ja välillä lainauksilla.

Koska kyseessä on vertailutehtävä, et voi kirjoittaa varsinaista vastausta niin, että käsittelet aina yhdessä kappaleessa yhden tekstin. Sinun pitää ryhmitellä tekemiäsi päätelmiä ja havaintoja ainakin välillä niin, että tuot esille tekstien mieskuvan samankaltaisuuksia.

Aloita vastaus niin, että aloituskappaleessa mainitset tekstit, joita tutkit, ja sanot jo jonkin tai joitakin päätelmiä tekstien mieskuvasta. Aloituksen jälkeen esittelet päätelmäsi ja havaintosi käsittelykappaleissa.

Lopetuskappaleeseen kannattaa kirjoittaa yhteenveto.
noin 4000 merkkiä

Eino Leino Tumma

Kuuntele ja katso Eino Leinon runo Tumma (1903) https://youtu.be/Vlj1XohKI40
(kurssivihko s. 67-68)

Nukkekoti

Katso kurssivihkon 5 harjoitukseen 62:1 liittyvä katkelma Henrik Ibsenin näytelmän Nukkekoti lopusta kohdasta 1.05 loppuun.
https://areena.yle.fi/1-1866286