Tyylin tutkiminen

Erittele ja arvioi Eve Mannun artikkelin tyyliä. Kirjoita noin 3500 merkin vastaus.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/10/aivot-ovat-viisaat-ne-ajavat-itsensa-burnoutiin-jos-stressi-jatkuu-liian

TEORIAA JA OHJEITA

Tyyli on vaikutelma, joka syntyy tekstissä käytetyistä ilmaisutavoista. Se on tekijälle tai aikakaudelle tai tekstilajille tyypillinen ilmaisutapa, jota leimaavat tietyt toistuvat rakenteen ja kielen ominaispiirteet. Sävy on tekijän äänen väri, suhtautumistapa, asennoitumistapa: miten tekijä suhtautuu vastaanottajaan, asiaan, itseensä.

Tyyliä (ja kieltä) tutkitaan koko tekstin tasolla, virketasolla, lauseketasolla, sanatasolla, äännetasolla.
Katso Särmä-oppikirjan ohjeet s. 384-393, erityisesti 393. Sivun 393 ohjeet ovat täydennettynä alla.

Aseta aluksi teksti yhteyteensä:

Kuka on tekijä, mikä on tekstilaji, mikä on aihe, mikä on tavoite, mikä on kohderyhmä?

Mikä on julkaisuaika ja -paikka, keitä tilanteessa on mukana?

Luonnehdi tyyliä/kieltä yleisesti

Onko kieli normaalia vai kohosteista?

Mitä kielimuotoa käytetään? Onko kieli yleiskieltä vai puhekieltä, murretta, slangia, ammattikieltä, erityiskieltä? 

Kuvaillaanko, kerrotaanko, kehotetaanko, eritelläänkö, pohditaanko, otetaanko kantaa?

Mikä on kirjoittajan/puhujan/kertojan rooli? Tuoko hän itsensä näkyviin vai pysytteleekö taustalla, tuleeko lähelle vastaanottajaa?(subjektiivinen vai objektiivinen)

Tutki tyyliä tarkemmin eri tasoilla

Koko tekstin taso, rakenne, rytmi :

Tee huomioita tyylistä tekstin kaikilla tasoilla, myös otsikosta, kappaleista, kuvista, kuvateksteistä.
Mistä osista teksti koostuu? Huomioi myös asettelu ja ulkoasu. Miten rytmi vaihtelee: Onko ilmaisu tiivistä vai polveilevaa? Miten tekstityypit/kerrontamuodot vaikuttavat: pysähteleekö teksti vai eteneekö nopeasti? Toistetaanko jotain? Miten tauotetaan ja käytetään välimerkkejä?
Millainen on sävy? Totinen, humoristinen, sarkastinen, kärjistävä jne.

Mikä vaikutus osilla on kokonaisuuteen?

Virketaso ja lauseketaso:

Millaisia virkkeet ja lauseet ovat? Pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, vajaat virkkeeet, lausetyypit, sanajärjestys

Sanataso, sanavalinnat:

Mitkä sanat kiinnittävät huomiota?

Mihin aihepiireihin sanat liittyvät?

Mitä sanaluokkia käytetään? Millaisia verbimuotoja käytetään? 

Ovatko sanat abstraktisia vai konkreettisia, tuoreita vai kuluneita, kotoisia vai vierasperäisiä?

Mitä kielikuvia käytetään?

Onko toistoa, synonyymeja?

Miten otetaan kantaa? Mitä retorisia keinoja hyödynnetään? (esim. tunnevärittyneet ilmaisut, kärjistäminen)

Hyödyntääkö tekijä intertekstuaalisuutta?

Äännetaso:

Miten  hyödynnetään esimerkiksi sointuisuuden keinoja?

Kun teet tyylistä havaintoja ja päätelmiä, ryhmittele ne ja todenna esimerkeillä. Tuo esille, miksi tyylivalinnat on tehty ja mikä vaikutus niillä on. Toimivatko tyylivallinnat halutulla tavalla, palvelevatko ne tarkoitustaan, tekijän tavoitetta? Ovatko tyylivalinnat tyypillisiä kyseisessä tilanteessa, foorumissa, kyseiselle tekstilajille?

MIETI PÄÄTELMILLESI JA HAVAINNOILLESI HYVÄ ETENEMISJÄRJESTYS! Kannattaa sijoittaa isoimmat, tärkeimmät päätelmät todentamisineen vastauksen aloituksen jälkeen.

Kun tutkit tyyliä, voit tulle seuraaviin johtopäätöksiin, päätelmiin (jotka tietenkin pitää perustella, todentaa tekstin avulla selittämällä, antamalla esimerkkejä tai lainauksia):

Tyyli voi olla

odotuksenmukaista – yllättävää, kohosteista

tunteikasta -asiallista

tuoretta - kulunutta

arkista - juhlavaa

muodollista - epämuodollista

leikillistä, humoristista - vakavaa

subjektiivista - objektiivista
runsas, polveileva - niukka, lakoninen

tekstilajisidonnaista - sitä rikkovaa

kurssivihkossa s. 3 on myös tyyliä kuvailevia adjektiiveja: vuolas, rönsyilevä, ytimekäs, alatyylinen, ylätyylinen, värikäs, tunteellinen

Realistinen = arkitodellisuuden tarkkaa kuvausta

Romanttinen tai estetisoiva = tunteita, esteettisiä elämyksiä, sisäistä todellisuutta korostava

Naturalistinen= rumaan ja vastenmieliseen huomion kohdistava, äärirealistinen

Dekoratiivinen= koristeellinen, maalaileva

Pohdiskeleva, poleeminen, juhlallinen, parodinen, humoristinen, ironinen, sarkastinen

Arkinen, epämuodollinen: lyhyet lauseet, yksinkertaiset rakenteet, arkinen sanasto, puhekieltä, konkreettisia sanoja, sävy voi vaihdella, olettaa lukijan läheiseksi, tuo itsensä esille, ystävien ja tuttujen kesken

Muodollinen, asiatyyli: pitkät lauseet, virkkeet, laaja sanasto, erikoissanastoakin, abstraktisia sanoja, vakava sävy, ei luo läheistä suhdetta lukijaan, ei tuo itseään esille, ammatti- ja asiantuntijakieltä

Erilaisia tehtävätyyppejä:

Voit joutua tutkimaan tyyliä ja sävyä suhteessa tavoitteeseen, tarkoitukseen, tilanteeseen, foorumiin, aikakauteen, vastaanottajaan, aiheeseen, käsittelytapaan, tekstilajiin, kirjoittajaan…

Suhteessa tavoitteeseen: Mikä on kirjoittajan ja tekstin tavoite? Tiedottaa, valistaa, vaikuttaa, taivutella, halventaa, pilkata, viihdyttää, huvittaa, tarjota elämyksiä, luoda taidetta… Missä ja miten tarkoitus näkyy? (tutki kieltä, ilmaisukeinoja)

Suhteessa tilanteeseen, tekstilajiin: tilanne ja tekstilaji vaikuttavat sävyn ja tyylin valintaan, sillä tekstilajeille ja tilanteille ovat kehittyneet omat sovitut käytänteensä (ns. tyylikonventiot). Yleensä teksti on tyyliltään ja sävyltään yhtenäinen (pakina on poikkeus). Miten teksti toteuttaa oman tekstilajinsa tai tilanteen edellyttämiä piirteitä? Mitä ne ovat? Miten tunnistat jonkin tekstin tietyn tekstilajin edustajaksi?

Suhteessa foorumiin: Mitä julkaisupaikka edellyttää tyyliltä ja sävyltä? Miten foorumin vaatimukset näkyvät tyylissä?

Suhteessa aikakauteen: Miten tekstissä näkyvät aikakauden, tyylisuunnan piirteet?

Suhteessa vastaanottajaan: Miten vastaanottaja on huomioitu tyyli- ja sävyvalinnoissa? Kenelle suunnattu tyylin ja sävyn perusteella?

Suhteessa aiheeseen: Miten kirjoittaja kirjoittaa aiheesta? Mitä tyyli- ja sävyvalintoja on tehnyt? (

Suhteessa kirjoittajaan (itseensä): Miten kirjoittajan minä näkyy? Onko esillä vai taustalla jne.?

Tekstin tyylit

TEKSTIN TYYLIT (Särmä s. 384-393) 

Tyylin valintaan vaikuttavat asiat: 

-aihe 

-tavoite 

-tilanne, aikakausi

-tekstilaji ja siihen liittyvät konventiot 

-kohde ja julkaisupaikka 

-tekijän persoona 

NEUTRAALI TYYLI: tyyli, joka on käyttöyhteydessään tyypillistä ja tavanomaista 

KOHOSTEINEN TYYLI poikkeaa ja erottuu tavallisesta 

ASIATYYLI: sisältö ja selkeys tärkeintä, yleiskielistä 

ARKITYYLI: rentoa ja epämuodollista (sanavalinnat, rönsyilevät virkerakenteet, kirjoittajan näkyvyys, voi olla puhekielistä) 

KONKREETTINEN TYYLI: havaittavat oliot, esineet, paikat, toiminnat, teot 

ABSTRAKTI TYYLI: asiantilat, ominaisuudet, suhteet, joita ei voi havaita (s.390) 

HAVAINNOLLINEN TYYLI: käsitteet määritelty, kuvailua, esimerkkejä, konkreettisen ja abstraktisen vaihtelua, aktiivin käyttöä, kielikuvia (s.390) 

VIRKERAKENTEET VAIKUTTAVAT TYYLIIN:  

-asiatyylissä kokonaisia virkkeitä, joissa on päälause 

-kolumneissa ja novelleissa voi käyttää retorisina keinoina vajaita virkkeitä 

-lauseenvastikkeet tiivistävät ilmaisua; liikakäyttö tekee tyylistä raskaan 

-yksinäiset päälauseet tekevät tyylistä hakkaavan; asioiden suhteet eivät hahmotu 

-sanajärjestys: tuttu asia ensin, uusi sitten 

-toisto on tehokeino tunteisiin vetoavissa ja vaikuttamaan pyrkivissä teksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä 

-toisto voi olla häiritsevää, tarpeetonta 

-rytmi: tekstin osien vaihtelua tai samankaltaisuutta (s. 392) 

Ohjeita tyylin analysoimiseen oppikirjassa s. 393

Tekstien nimeäminen

Televisiosketsi Siskonpeti, Perhe kerääntyy somen ääreen
Reetta Rädyn artikkeli  "Ketä diginatiivi uskoo?"
Tapio Kanteleen artikkeli "Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä"
Anna Kortelaisen kolumni "Yksin ja yhdessä"
Katkelma Nathan Hillin romaanista Nix
Mmiisaksen video "Muuttaako some identiteettiä?"
Ellinoora Lievosen uutinen "Someaktivistit vaikuttavat pienillä teoilla"
Tilastokeskuksen tilastoja "Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017"

Kirjoitustaidon kokeen tyyppinen essee

Kirjoita aineistoessee syksyn 2019 kirjoitustaidon yo-kokeen aiheista. Löydät aiheet ja aineistot Abitreeneistä. Muista laittaa otsikon eteen tehtävännumero. Jaa esseesi opettajalle one driveen luomassasi äidinkielen 5-kurssin kansiossa 21.2. mennessä. Kirjoita esseen loppuun merkkimäärä  ilman sanavälejä laskettuna ja "valmis".
http://yle.fi/plus/abitreenit/2019/syksy/AE-fi/index.html


OHJEITA
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/aidinkieli_ja_kirjallisuus_maaraykset.pdf

Aiheet voivat olla oppiaineeseen liittyviä tai  lukion aihekokonaisuuksiin liittyviä
-aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
-hyvinvointi ja turvallisuus
-kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
-kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
-monilukutaito ja mediat
-teknologia ja yhteiskunta
https://kahdeksankurssi.blogspot.com/2020/02/sensoreiden-vinkkeja-kirjoitustaidon.html
Kirjoitustaidon kokeen ohjeet s. 8-12.
Muista myös ohje:
"Molemmissa kokeissa tekstit kirjoitetaan yleiskielellä. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin, myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi. Oikolukuohjelma ei ole käytössä. Tekstin voi kirjoittaa myös esimerkiksi Libre Office -tekstinkäsittelyohjelmassa, josta kokelas siirtää kirjoittamansa tekstin vastaukselle osoitettuun tilaan."

Tee ensin pohjustus: valitse yksi aihe ja ideoi ensin ilman aineistoja. Lue sitten aineistot ja valitse niistä ne, jotka sopivat aiheeseesi. TAI  lue ensin aineistot ja valitse sen jälkeen aihe ja valitse, mitkä aineistot ovat hyödyllisiä. Käytä apuna tunnilla jaettua monistetta.

Tarkista kirjoitustaidon kokeen esseesi (aineistoesseesi) viimeistelyvaiheessa vielä seuraavat asiat: 

-Noudatinko tehtävänantoa? 

-Otsikoinko omalla otsikolla? Vastaako otsikko näkökulmaani ja tehtävänantoa? 

-Onko aloitus toimiva? 

-Onko etenemisjärjestys johdonmukainen ja selkeä? 

-Onko kappalejako toimiva? 

-Ovatko siirtymät luontevia? 

-Erottuuko oma rajaukseni, näkökulmani? 

-Tukevatko aineistovalintani näkökulmaani ja tavoitettani? 

-Onko keskustelu aineistojen kanssa luontevaa? 

-Ovatko viittaukset kunnossa? 

-Erottuuko oma pohdintani aineistojen käytöstä? 

-Havainnollistanko ajatuksiani esimerkeillä? 

-Teenkö välillä synteesiä aineistoista, käsittelenkö aineistoja välillä rinnakkain? 

-Sulkeeko lopetuskappale tekstini hyvin? 

-Onko kieli ja tyyli aiheeseen ja tavoitteeseen sopivaa? Pysyykö tyyli yhtenäisenä? 

-Ovatko virkerakenteet kunnossa? 

-Onko oikeinkirjoitus kunnossa? 

-Onko esseeni riittävän pitkä? 

Viittaustavat YTL:n ohjeet: huomaa lainausmerkit otsikossa
Ensimmäinen viittaus "Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli", kirjoittaa Harri Mantila (2003) artikkelissaan “Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca”.

Myöhempi viittaus: Mantila ottaa artikkelissaan esimerkiksi Helsingissä asuvien saamelaisten identiteetin, jota on tutkinut Anna-Riitta Lindgren. Äidinkieli on Mantilan mukaan tunne-elämän ja ajattelun kieli. Hän mainitsee kansalliskielen yhdistävänä tekijänä, joka liittää yksilöt omaan kulttuuriinsa  ̶   ̶  . Mantila tähdentää  ̶   ̶  . Mantilan mukaan kielessä yhdistyvät fyysinen elinympäristö, maasto, historia ja henkinen kulttuuri.
 


Esimerkki 2:

Ensimmäinen viittaus: Elävän arkiston julkaisu ”Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä” (2011) kertoo jokseenkin surullisia esimerkkejä siitä, kun lapsi jää avuttomana kahden kielen väliin.

Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Näin saattaa Elävän arkiston videon mukaan jatkua vuosikausia ja lopulta lapset häpeävät omaa kielettömyyttään niin, etteivät kehtaa paljastaa sitä edes lähimmille tutuilleen.

Esimerkki 3:

Ensimmäinen viittaus: Artikkeliinsa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” (Ylioppilaslehti 12.5.2011) toimittaja Ann-Mari Huhtanen on haastatellut  ̶   ̶  .

Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Järvinen kertoo lopettaneensa puhumisen vuodeksi muutettuaan Ruotsiin. Artikkelissa todetaan, että kielen merkitys on yllättävän suuri.

Esimerkki 4:

Ensimmäinen viittaus: Ylioppilaslehdessä vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” kerrotaan Anna Järvisen muutosta Ruotsiin.

Myöhempi viittaus: Artikkelin mukaan Järvinen piti taustansa salassa useita vuosia, sillä   ̶   ̶  .
---------
 Esimerkki aloittamisesta ja aineistoon siirtymisestä: 1. Digitaalinen arki (näkökulma, miten nuorten maailma on muuttunut...)
Olen välillä murheen murtama, kun kyläilyreissuillani lastenlasteni luokse näen, miten paljon he viettävät aikaa padiensa ja puhelimiensa ääressä. Aikaa päivässä vierähtää useita tunteja videoita katsellen, pelejä pelaten ja ystävien kanssa viestitellen. Perinteiset printatut ja sähköiset lehdet tai tv-ohjelmat eivät heitä kiinnosta. Mietin, mistä ja millaista tietoa he saavat maailmasta.

Kouluikäisten ja opiskelijoiden idolit löytyvät internetistä ja siellä olevista tubettajista, bloggaajista ja julkkissomehenkilöistä -  eivät enää lähipiiristä, perinteisestä mediasta tai kirjojen sivuilta. Aihetta sivuaa myös toimittaja Reetta Räty artikkelissaan "Ketä diginatiivi uskoo?" (HS Teema 4/14). Siinä hän kuvaa, kuinka hänen tyttärelleen digitaalinen mediamaailma merkitsee itse elämää. Ne ovat yhtä. Räty kirjoittaa: "Tyttäreni ja hänen ikäpolvensa ovat oman elämänsä sisällöntuottajia ja mediabrändejä. Kuten ovat myös heitä ympäröivät julkkikset, vaatemerkit ja verkkokaupat." Räty on huolissaan ilmiöstä, koska nuorten katsomia ja  lukemia sisältöjä eivät enää tuotakaan koulutetut ammattilaiset, journalistit vaan ketkä tahansa.