http://yle.fi/plus/abitreenit/2019/syksy/AE-fi/index.html
OHJEITA
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Koekohtaiset/aidinkieli_ja_kirjallisuus_maaraykset.pdf
Aiheet voivat olla oppiaineeseen liittyviä tai lukion aihekokonaisuuksiin liittyviä
-aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
-hyvinvointi ja turvallisuus
-kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
-kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
-monilukutaito ja mediat
-teknologia ja yhteiskunta
https://kahdeksankurssi.blogspot.com/2020/02/sensoreiden-vinkkeja-kirjoitustaidon.html
Kirjoitustaidon kokeen ohjeet s. 8-12.
Muista myös ohje:
"Molemmissa kokeissa tekstit kirjoitetaan yleiskielellä. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin, myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi. Oikolukuohjelma ei ole käytössä. Tekstin voi kirjoittaa myös esimerkiksi Libre Office -tekstinkäsittelyohjelmassa, josta kokelas siirtää kirjoittamansa tekstin vastaukselle osoitettuun tilaan."
Tee ensin pohjustus: valitse yksi aihe ja ideoi ensin ilman aineistoja. Lue sitten aineistot ja valitse niistä ne, jotka sopivat aiheeseesi. TAI lue ensin aineistot ja valitse sen jälkeen aihe ja valitse, mitkä aineistot ovat hyödyllisiä. Käytä apuna tunnilla jaettua monistetta.
Tarkista kirjoitustaidon kokeen esseesi (aineistoesseesi) viimeistelyvaiheessa vielä seuraavat asiat:
-Noudatinko tehtävänantoa?
-Otsikoinko omalla otsikolla? Vastaako otsikko näkökulmaani ja tehtävänantoa?
-Onko aloitus toimiva?
-Onko etenemisjärjestys johdonmukainen ja selkeä?
-Onko kappalejako toimiva?
-Ovatko siirtymät luontevia?
-Erottuuko oma rajaukseni, näkökulmani?
-Tukevatko aineistovalintani näkökulmaani ja tavoitettani?
-Onko keskustelu aineistojen kanssa luontevaa?
-Ovatko viittaukset kunnossa?
-Erottuuko oma pohdintani aineistojen käytöstä?
-Havainnollistanko ajatuksiani esimerkeillä?
-Teenkö välillä synteesiä aineistoista, käsittelenkö aineistoja välillä rinnakkain?
-Sulkeeko lopetuskappale tekstini hyvin?
-Onko kieli ja tyyli aiheeseen ja tavoitteeseen sopivaa? Pysyykö tyyli yhtenäisenä?
-Ovatko virkerakenteet kunnossa?
-Onko oikeinkirjoitus kunnossa?
-Onko esseeni riittävän pitkä?
Viittaustavat YTL:n ohjeet: huomaa lainausmerkit otsikossa
Ensimmäinen viittaus "Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli", kirjoittaa Harri Mantila (2003) artikkelissaan “Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca”.
Myöhempi viittaus: Mantila ottaa artikkelissaan esimerkiksi Helsingissä asuvien saamelaisten identiteetin, jota on tutkinut Anna-Riitta Lindgren. Äidinkieli on Mantilan mukaan tunne-elämän ja ajattelun kieli. Hän mainitsee kansalliskielen yhdistävänä tekijänä, joka liittää yksilöt omaan kulttuuriinsa ̶ ̶ . Mantila tähdentää ̶ ̶ . Mantilan mukaan kielessä yhdistyvät fyysinen elinympäristö, maasto, historia ja henkinen kulttuuri.
Esimerkki 2:
Ensimmäinen viittaus: Elävän arkiston julkaisu ”Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä” (2011) kertoo jokseenkin surullisia esimerkkejä siitä, kun lapsi jää avuttomana kahden kielen väliin.
Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Näin saattaa Elävän arkiston videon mukaan jatkua vuosikausia ja lopulta lapset häpeävät omaa kielettömyyttään niin, etteivät kehtaa paljastaa sitä edes lähimmille tutuilleen.
Esimerkki 3:
Ensimmäinen viittaus: Artikkeliinsa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” (Ylioppilaslehti 12.5.2011) toimittaja Ann-Mari Huhtanen on haastatellut ̶ ̶ .
Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Järvinen kertoo lopettaneensa puhumisen vuodeksi muutettuaan Ruotsiin. Artikkelissa todetaan, että kielen merkitys on yllättävän suuri.
Esimerkki 4:
Ensimmäinen viittaus: Ylioppilaslehdessä vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” kerrotaan Anna Järvisen muutosta Ruotsiin.
Myöhempi viittaus: Artikkelin mukaan Järvinen piti taustansa salassa useita vuosia, sillä ̶ ̶ .
---------
Esimerkki aloittamisesta ja aineistoon siirtymisestä: 1. Digitaalinen arki (näkökulma, miten nuorten maailma on muuttunut...)
Olen välillä murheen murtama, kun kyläilyreissuillani lastenlasteni luokse näen, miten paljon he viettävät aikaa padiensa ja puhelimiensa ääressä. Aikaa päivässä vierähtää useita tunteja videoita katsellen, pelejä pelaten ja ystävien kanssa viestitellen. Perinteiset printatut ja sähköiset lehdet tai tv-ohjelmat eivät heitä kiinnosta. Mietin, mistä ja millaista tietoa he saavat maailmasta.
Kouluikäisten ja opiskelijoiden idolit löytyvät internetistä ja siellä olevista tubettajista, bloggaajista ja julkkissomehenkilöistä - eivät enää lähipiiristä, perinteisestä mediasta tai kirjojen sivuilta. Aihetta sivuaa myös toimittaja Reetta Räty artikkelissaan "Ketä diginatiivi uskoo?" (HS Teema 4/14). Siinä hän kuvaa, kuinka hänen tyttärelleen digitaalinen mediamaailma merkitsee itse elämää. Ne ovat yhtä. Räty kirjoittaa: "Tyttäreni ja hänen ikäpolvensa ovat oman elämänsä sisällöntuottajia ja mediabrändejä. Kuten ovat myös heitä ympäröivät julkkikset, vaatemerkit ja verkkokaupat." Räty on huolissaan ilmiöstä, koska nuorten katsomia ja lukemia sisältöjä eivät enää tuotakaan koulutetut ammattilaiset, journalistit vaan ketkä tahansa.
Viittaustavat YTL:n ohjeet: huomaa lainausmerkit otsikossa
Ensimmäinen viittaus "Äidinkieli on tunteiden ja ajattelun kieli", kirjoittaa Harri Mantila (2003) artikkelissaan “Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca”.
Myöhempi viittaus: Mantila ottaa artikkelissaan esimerkiksi Helsingissä asuvien saamelaisten identiteetin, jota on tutkinut Anna-Riitta Lindgren. Äidinkieli on Mantilan mukaan tunne-elämän ja ajattelun kieli. Hän mainitsee kansalliskielen yhdistävänä tekijänä, joka liittää yksilöt omaan kulttuuriinsa ̶ ̶ . Mantila tähdentää ̶ ̶ . Mantilan mukaan kielessä yhdistyvät fyysinen elinympäristö, maasto, historia ja henkinen kulttuuri.
Esimerkki 2:
Ensimmäinen viittaus: Elävän arkiston julkaisu ”Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä” (2011) kertoo jokseenkin surullisia esimerkkejä siitä, kun lapsi jää avuttomana kahden kielen väliin.
Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Näin saattaa Elävän arkiston videon mukaan jatkua vuosikausia ja lopulta lapset häpeävät omaa kielettömyyttään niin, etteivät kehtaa paljastaa sitä edes lähimmille tutuilleen.
Esimerkki 3:
Ensimmäinen viittaus: Artikkeliinsa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” (Ylioppilaslehti 12.5.2011) toimittaja Ann-Mari Huhtanen on haastatellut ̶ ̶ .
Myöhempi viittaus samassa kappaleessa: Järvinen kertoo lopettaneensa puhumisen vuodeksi muutettuaan Ruotsiin. Artikkelissa todetaan, että kielen merkitys on yllättävän suuri.
Esimerkki 4:
Ensimmäinen viittaus: Ylioppilaslehdessä vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa ”Maahanmuuttaja nimeltä Järvinen” kerrotaan Anna Järvisen muutosta Ruotsiin.
Myöhempi viittaus: Artikkelin mukaan Järvinen piti taustansa salassa useita vuosia, sillä ̶ ̶ .
---------
Esimerkki aloittamisesta ja aineistoon siirtymisestä: 1. Digitaalinen arki (näkökulma, miten nuorten maailma on muuttunut...)
Olen välillä murheen murtama, kun kyläilyreissuillani lastenlasteni luokse näen, miten paljon he viettävät aikaa padiensa ja puhelimiensa ääressä. Aikaa päivässä vierähtää useita tunteja videoita katsellen, pelejä pelaten ja ystävien kanssa viestitellen. Perinteiset printatut ja sähköiset lehdet tai tv-ohjelmat eivät heitä kiinnosta. Mietin, mistä ja millaista tietoa he saavat maailmasta.
Kouluikäisten ja opiskelijoiden idolit löytyvät internetistä ja siellä olevista tubettajista, bloggaajista ja julkkissomehenkilöistä - eivät enää lähipiiristä, perinteisestä mediasta tai kirjojen sivuilta. Aihetta sivuaa myös toimittaja Reetta Räty artikkelissaan "Ketä diginatiivi uskoo?" (HS Teema 4/14). Siinä hän kuvaa, kuinka hänen tyttärelleen digitaalinen mediamaailma merkitsee itse elämää. Ne ovat yhtä. Räty kirjoittaa: "Tyttäreni ja hänen ikäpolvensa ovat oman elämänsä sisällöntuottajia ja mediabrändejä. Kuten ovat myös heitä ympäröivät julkkikset, vaatemerkit ja verkkokaupat." Räty on huolissaan ilmiöstä, koska nuorten katsomia ja lukemia sisältöjä eivät enää tuotakaan koulutetut ammattilaiset, journalistit vaan ketkä tahansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.